Happamia, sanoi kettu

Jo pari vuotta sitten olutmaailman uudeksi trendiksi povattiin souria, hapanolutta. Eipä tuosta nyt mitään megatrendiä ole ainakaan vielä sukeutunut. Alkon tämän kesän uutuusluetteloon on kuitenkin putkahtanut kaksi sellaista, nimittäin virolaisen Tankerin Ketser Flanders Red Ale (7%) sekä belgialaisen de Brabanderen Petrus Aged Pale (7,3%).

Alko määrittelee sourin yksinkertaisesti pintahiivaoluttyypiksi, jolle on ominaista runsas happamuus. Niin kuin olutmääritteet yleensäkin, asia on oikeasti hiukan monimutkaisempi. Usein sour määritellään lambicin sukulaiseksi. Lambicissa taas on olennaista villihiivojen avulla aikaansaatu spontaanikäyminen ja pitkä varastointi vanhoissa pähkinäpuu- tai tammitynnyreissä. Happamuuden - ja muitakin - sävyjä voi tulla myös prosessin aikana erilaisista pöpöistä. Mutta hapan kuin hapan.


Sourien – niin kuin monien olutmaailman herkkujen – kotipesä on Belgia - mutta kyllä niitä muuallakin harrastetaan. Sour-oluiden äitinä pidetään belgialaista Rodenbach Gran Cruta (6%), jota olutguru Michael Jackson arvosti termillä World Classic.

Vuonna 1836 perustetussa Rodenbachin panimossa tutkittiin jo varhain oluen niin sanottua viinikäymistä (vinification). Panimo mainostaakin käytössään olevan lähes 300 tammista kypsytystynnyriä, osa peräti 150-vuotiaita.


Callistuksen ensitutustuminen hapanoluisiin oli epäonninen. Kesällä 2016 ostimme juuri Gran Cruta. Mutta maistelu jäi yritykseksi, sillä juoma oli pilaantunut ja maistui lähinnä hapansilakkatynnyrin pesuvedeltä. Palautimme avatun pullon myymälään ja kehotimme lähettämään Alkoon tutkittavaksi. Muuten aina ystävällinen kantamyyjämme kieltäytyi tehtävästä ja naureskeli, että noin käy usein Gran Crun ensi maistajille. Ostimme uuden pullon, mutta ei maku siitä parantunut.

Nyt toukokuussa 2017 Gran Crulle annettiin vielä kolmas mahdollisuus. Tämä olikin ihan eri olut! Hapanta kyllä, mutta nyt happamuus taittui hedelmäisen mausteiseksi, osin makean kirpakkaaksi pläjäykseksi, josta jäi pitkä vivahteikas jälkimaku. Olisiko nyt käynyt kuitenkin niin, että viime vuotinen erä oli oikeasti pilaantunut – valmistusprosessi on näet altis häiriöille. Maistelutiimi oli tästä vakuuttunut, ja asiakashan on aina oikeassa!

Alkon kesän uutuuksista punaisen ruskea Tankerin Ketser muistuttaa Gran Cruta, mutta nyt

kirpeänraikas happamuus taittuu puolukkaan ja karpaloon. Maistuu kesäpäivän drinkkinä, mutta sopisi vaikka sillivoileivän kera. Ei ehkä sentään ruotsalaisen hapansilakan kumppaniksi, tulisi liiaksi sur på sur. Etiketin varoituskolmio pääkalloineen edustaa sekin hapanta virolaishuumoria.

Toinenkin uutuus Petrus muistuttaa Gran Cruta, mutta on ehkä vieläkin happamampi. Juoma on kuin oikein vahvaa, pitkään käytettyä ja perin kuivaa siideriä. Mutta happamuus muuntuu jotenkin viinimäiseksi ja tuottaa rikkaita sitruksisia, omenaisia ja kamomillaisia, kirpeitä vivahteita. Pitkä hapan jälkimaku palauttaa sitten kuitenkin ensivaikutelman. Elokuvaolut! Tämä Belgian Petrus sai raadilta parhaat pisteet.