tiistai 28. kesäkuuta 2016

Aus dem Weizenfeld

Vehnäoluiden suosio täällä Suomenniemelläkin tuntuu olevan tasaisessa nousussa. Kolme sellaista:

Vasp Thor  (4,5%)

Oljenvaalea, samea. Tuoksussa happamuutta. Maku mieto, happaman ja makean vivahteita. Simamainen ja raikas. Helppo ruokaolut. Thor tuntuu yliampuvalta nimeltä, Freija sopisi paremmin. Maistaessa aavistuksen liian lämmintä. Kokonaisuus hieman pliisu. Ei Mjöllnir tällaisessa kourassa pysy.


Gotlands Bryggeri: Wisby Weisse (5,2 %) 

Samea, hieman edellistä tummempi, syysvehnää. Tuoksussa aidon baijerilaisen vehnäoluen makeutta. Makeaa ja karvasta, hieman happamuutta. Kesäpäivän janojuoma, hyvin jäähdytettynä. Etiketin muoto herättää lievää ihmetystä; mahtaako kyseessä olla piispanhiippa, pienen kivikirkon lyijylasi-ikkuna vai rauhan tahikka neuvottelun merkiksi ylösalaisin käännetty kilpi.



Paulaner: Hefe Weisbier (Naturtrüb) (5,5 %)

Väri punertava, tumma vaahto. Huokuu aitoa saksalaisuutta aus dem Weizenfeld. Makeus ei hallitse, lievä karvaus ja happamuus tasapainossa. Tyyppiesimerkki vehnäoluesta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti