Olutvuoden tähtiä

Vaikka oluenmaistelua oli harrastettu jo aiemminkin, aloitettiin maistelutiimimme varsinainen olutpäiväkirja marraskuun 22. päivänä 2008. Merkintä n:o 1 koski  Newcastle Brown Alea. Tämä brittiolut sai ehkä liiankin tylyn arvion: ”Tätä on maisteltu ennenkin. Mitätön maku, humalaa ei ole nähnytkään, väri peräisin siirapista. Kotoisin Junttilasta!”

Olutpäiväkirjan aloitusdateerauksen kunniaksi Callistuksen olutvuosi päätettiin aloittaa marraskuun lopusta – kirkkovuoden tapaan. Niinpä nyt päättynyt olutvuosi alkoi marraskuun 28. päivä 2015 maistelunumerolla 666. Raamatullista pedon lukua edustamaan löydettiin Hiisi-panimon double IPA Humulus Lupus ja sille kumppaniksi ranskalainen erikoisvahva lager La Biere du Demon. Molemmat petomaiset juomat lunastivat paikkansa vahvoina drinkkioluina ja herättivät vilkkaan keskustelun niin antiikin pirukuvauksista kuin ihmissusistakin.

Callistuksen olutvihko kertoo omaa kieltään sekä tarjolla olevan olutkirjon räjähdysmäisestä laajenemisesta että laadun kohentumisesta kuluneen kahdeksan vuoden aikana. Siihen on vaikuttanut sekä monipuolistunut maahantuonti että oma pienpanimobuumimme. Callistus on pyrkinyt maistelemaan erityisesti kotimaista uutuustuotantoa. Niinpä olutvuoden puolestatoista sadasta maistelumerkistä lähes puolet ovat olleet kotimaisia. Kun ennen muinoin uusi kotimainen olut oli uutinen, nykyisin ei uusien merkkien perässä pysymisestä ole toivoakaan.

Kotimaiset käsityöpanimot pitävät myös laadussa pintansa. Callistuksen kuluneena olutvuonna huippulaatuisiksi arvioimista 22 oluesta on kotimaisia peräti kymmenen. Erityismaininnan saa keskisuomalainen Hiisi-Panimo neljällä uutuudellaan (Humulus Lupus, Loviatar, Iku-Turso ja Ruis-Perkele). Huippujen listalle pääsevät myös Rekola (Paavin polku), Mallaskoski (Black IPA), Teerenpeli (Julma Juho), Beerhunters (Mufloni Imperial Stout), Bryggeri (Sofia) sekä Kallio Brewery (yhteistyössä italialaisen Birra Amiatan kanssa tehty erikoisolut Lura).

Virolaispanimoista vuoden top 22 -listalle ylsivät Öllenaut (Lumelausuja ja Wahtula) sekä Koch (Vana Eil Nipperkin). Huippulaatua edustavat myös tanskalaiset To Öl (Goliat), Amager (Batch 1000) ja Mickeller (Black Hole). Listalta löytyvät myös amerikkalaiset Great Divide (Yeti) ja Founders (Devil Dancer), uusi hollantilainen trappistipanimo De Kievit (Zundert) sekä japanilainen Kiuchi (Ancient Nipponia), joka kuuluikin olutvuoden viimeisiin maisteluihin.

Callistuksen huippulaatuisiksi arvioimia oluita näyttää yhdistävän melko korkea alkoholiprosentti. Se vain tuntuu olevan niin, että hyvä, tasapainoinen, monipuolinen ja vivahteikas olut vaatii tukevan rungon, jossa prosentit eivät kuitenkaan saa puskea läpi. Miedoimmatkin listalaiset ylittävät 6 prosentin rajan ja vahvimmat huitelevat kymmenen prosentin tienoilla. Lähes puolet tähtioluista on vahvoja stout-tyylin oluita. Myös IPAt ovat hyvin edustettuna, mikä kertoo maistelutiimin mieltymyksestä pontevaan humalointiin.

Mutta makumieltymykset vaihtelevat – tiimissäkin. Moni vuoden mittaan maisteltu makuisa olut jäi pois tältäkin listalta. Näin "ysiysipäivänä" suuntaamme kohti uusia makunautintoja itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Tervetuloa mukaan!