Ameriikan raitilla

Erinomainen osoitus suomalaisen olutkulttuurin hämmästyttävän nopeasta monipuolistumisesta on erilaisten pintahiivaoluiden kasvava suosio ja tarjonta. Viimeisin trendi on American Pale Ale eli APA. Tyylille ominaista on amerikkalaisten humalalajikkeiden – erityisesti cascaden – runsas käyttö. Näitä oluita luonnehtivat raikas katkeruus sekä sitrushedelmäiset aromit.

Pari vuotta sitten suomalaisen mieleen olisi kirjainyhdelmästä APA tullut korkeintaan ihmisen läheisimmän lajisukulaisen nimitys toisella kotimaisella kielellämme. Nyt löytyi helposti peräti viisi kotimaista APA-olutta samalla kertaa maisteltavaksi: Koffin APA, Olvin APA, Nokian Keisari 66 APA, Laitilan Pale Ale sekä Ruosniemen Piirimyjä.

Maistelussa kaikki viisi suomalaista APAa vastasivat kyllä huutoonsa. Rouhea sitruksinen humalointi ja raikas keveys tekevät niistä virkistävän hellejuoman ja hyvän kumppanin etenkin kesäisille grilliruuille. Huolimatta samantapaisesta perustasta juomissa on myös persoonallisia eroja, jotka saatiin mukavasti rekisteröityä, kun niitä maisteltiin samassa sessiossa. Erot liittyvät lähinnä makeuteen, mallasrunkoon sekä hedelmälajikemielikuvaan.

Parhaat pisteet raadilta sai vahvin maisteltava Ruosniemen Piirimyyjä. Ei sekään hirmu vahva ole, alkoholiprosentti on 5,7. Piirimyyjässä vahva humalointi (cascade, magnum) tasapainottuu, koska maltainen runko on tukeva. Pehmeä, tuhti kokonaisuus, jossa on myös aavistus makeutta. Vastoin odotuksia selväksi kakkoseksi arvioitiin joukon miedoin versio, Laitilan Pale Ale, joka näin mellanöliksi (3,5 %) vaikutti yllättävän tuhdilta, maukkaalta ja miellyttävältä. Sitä kelpaisi kesällä callistella vaikka grillatun lohen ja raikkaan salaatin kaverina. Kelpo juomiksi osoittautuivat myös sekä Koffin että Olvin APAt, joista jälkimmäinen tuntui aavistuksen kuivemmalta. Pieni pettymys oli sen sijaan Nokian Keisari 66, jota vaivasi lievä vetisyys. Ei silti huonoa sekään.

Mainittakoon, että Callistuksen iskuryhmä kävi vertailun vuoksi myös maistelemassa Panimoravintola Koulun yhdessä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan kanssa kehittelemän Turun uuden nimikko-oluen Kakolan Kalpean, joka hyvin istuu samaan genreen. Tosin sen humalointi lienee enemmän brittihenkinen, kuin amerikkalainen.  Kakolan Kalpea osoittautui miellyttävän raikkaaksi ja tasapainoiseksi. Mutta sen verran karvasta se oli, että sen jälkeen ilman väliin huljautetttua huuhteluolutta maisteltu Koulun erinomainen pils-olut Juhla-Aura tuntui aluksi jopa makealta, mitä se ei suinkaan oikeasti ole.